Suomalaisten koulujen kansainvälisestä menestyksestä

SUOMALAISTEN OPPILAIDEN KOULUOSAAMINEN KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Sen sijaan oppimisen ilo tuntuu olevan hukassa

Kuten lokakuussa blogissani kirjoitin, PIRLS/TIMMS -tutkimuksen, joihin Koivuhaan neljäsluokkalaisetkin aikoinaan (nykyiset kutoset) osallistuivat, tulokset julkaistiin eilen. 

Koivuhakalaisethan menestyivät erinomaisesti Suomen tasoa paremmin.

Pohja suomalaisnuorten menestykselle kansainvälisissä arviointitutkimuksissa luodaan jo alakoulussa. Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti. 

Nämä ovat kansainvälisten PIRLS- ja TIMSS-tutkimusten päätulokset. PIRLS-tutkimuksessa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS-tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

-       Tulokset kertovat nimenomaan koulun oppisisältöjen osaamisesta eli siitä, miten suomalainen koulu on onnistunut tehtävässään. 

LUKUTAITO JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Suomen neljäsluokkalaisten lukutaitopisteet (568 pistettä) ovat 45 maan joukossa toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle menee vain Hongkong (571). Neljäntenä on Singapore. Maiden väliset erot ovat niin pieniä, että käytännössä neljän parhaan lukutaito on samantasoinen.  

Koivuhaan neljäsluokkalaisten taso oli 11% Suomen tasoa korkeampi, joten meidän tasopisteemme olivat siis 630! Siis parempi kuin tilastoykkösen! 

Lukutaidossa Suomen sisällä osaamiserot ovat kansainvälisesti verrattuna tutkimusmaiden pienimpiä. Suomalaistyttöjen ja -poikien välinen ero neljäsluokkalaisten lukutaidossa on 21 pistettä tyttöjen hyväksi. Ero on vertailumaiden suurimpia. Koivuhaan tyttöjen ja poikien välisen tasoeron tietoja minulla ei ole käytettävissäni

Luonnontieteiden osaamisessa Suomen neljäsluokkalaisten pisteet (570) ovat 50 maan joukossa kolmanneksi parhaat Korean (587) ja Singaporen (583) jälkeen. 

Luonnontieteissä Koivuhaan taso oli 8% Suomen tasoa parempi, joten vertailupistemäärä on 615! Tämäkin siis parempi kuin tilastoykkösen!

MATEMATIIKAN OSAAMINEN EUROOPPALAISTA HUIPPUA

Suomen neljäsluokkalaisten matematiikan osaamispisteet (545) ovat 50 maan joukossa kahdeksanneksi korkeimmat. OECD-maiden joukossa pistemäärä riitti viidenteen sijaan ja Euroopan maista kolmanteen sijaan Pohjois-Irlannin ja flaaminkielisen Belgian jälkeen. Parhainta matematiikankin osaaminen on joillain Aasian mailla, kuten Singapore (606), Korea (605) ja Hongkong (602).

Matematiikassa Koivuhaka oli tarkalleen Suomen tasoa.
matematiikan ja luonnontieteiden osalta erot tyttöjen ja poikien välillä ovat kummallakin luokka-asteella kansainvälisesti verraten pieniä.
Näin hienosta tuloksesta ei voi muuta olla kuin ylpeä. Kiitos lankeaa innokkaille oppilaillemme sekä työnsä osaavalle henkilökunnalle.

Vaikka suomalaisten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisesti verrattuna erinomaiset, ei kouluissamme ole onnistuttu yhtä hyvin oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvien oppimistulosten saavuttamisessa.

Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen opetukseen ovat vertailumaiden heikoimpia.  Matematiikasta pitää paljon vain kolmannes oppilaista ja matematiikan opetuksen on hyvin sitoutunut ainoastaan viidennes oppilaista. Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteiden osalta.

Myöskään oppimismotivaatiokyselyn tuloksia Koivuhaan koulun osalta minulla ei ole käytettävissäni.
 

 PIRLS-tutkimus (Progress in International Reading Literacy Study) ja TIMSS-tutkimus (Trends in International Mathematics and Science Study) ovat kansainvälisen koulusaavutuksia selvittävän  IEA-järjestön  (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement) organisoimia. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen on vastannut tutkimuksesta Suomessa. Tutkimusta rahoittaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta voi lukea Jyväskylän yliopiston sivuilta  http://ktl.jyu.fi/ktl/timss-pirls