Koivuhaan koulun joulutervehdys 2012

Koivuhaan koulu toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013.

Koivuhaan koulun joulujuhla 2012

Koivuhaan koulun joulujuhla vietettiin lauantaina 15.12.2012.

Ohjelma oli hieno kuten aina, kiitos kaikille esiintyjille ja suunnittelijoille!

Oli hienoa nähdä suuri määrä vanhempia, isovanhempia ja muita oppilaiden läheisiä nauttimassa juhlafiiliksestä! 

Alla vielä ohjelmaluettelo, jossa linkit kyseisiin videoihin.

Lucia-kulkue

Joulun värit, ekaluokat

3b:n tonttutanssi
Koivuhakarap

Koulun kuoro ja orkesteri: Biibabbaluulaa, hyvää joulua

Jouluevankeliumi

Suomalaisten koulujen kansainvälisestä menestyksestä

SUOMALAISTEN OPPILAIDEN KOULUOSAAMINEN KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Sen sijaan oppimisen ilo tuntuu olevan hukassa

Kuten lokakuussa blogissani kirjoitin, PIRLS/TIMMS -tutkimuksen, joihin Koivuhaan neljäsluokkalaisetkin aikoinaan (nykyiset kutoset) osallistuivat, tulokset julkaistiin eilen. 

Koivuhakalaisethan menestyivät erinomaisesti Suomen tasoa paremmin.

Pohja suomalaisnuorten menestykselle kansainvälisissä arviointitutkimuksissa luodaan jo alakoulussa. Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti. 

Nämä ovat kansainvälisten PIRLS- ja TIMSS-tutkimusten päätulokset. PIRLS-tutkimuksessa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS-tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

-       Tulokset kertovat nimenomaan koulun oppisisältöjen osaamisesta eli siitä, miten suomalainen koulu on onnistunut tehtävässään. 

LUKUTAITO JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Suomen neljäsluokkalaisten lukutaitopisteet (568 pistettä) ovat 45 maan joukossa toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle menee vain Hongkong (571). Neljäntenä on Singapore. Maiden väliset erot ovat niin pieniä, että käytännössä neljän parhaan lukutaito on samantasoinen.  

Koivuhaan neljäsluokkalaisten taso oli 11% Suomen tasoa korkeampi, joten meidän tasopisteemme olivat siis 630! Siis parempi kuin tilastoykkösen! 

Lukutaidossa Suomen sisällä osaamiserot ovat kansainvälisesti verrattuna tutkimusmaiden pienimpiä. Suomalaistyttöjen ja -poikien välinen ero neljäsluokkalaisten lukutaidossa on 21 pistettä tyttöjen hyväksi. Ero on vertailumaiden suurimpia. Koivuhaan tyttöjen ja poikien välisen tasoeron tietoja minulla ei ole käytettävissäni

Luonnontieteiden osaamisessa Suomen neljäsluokkalaisten pisteet (570) ovat 50 maan joukossa kolmanneksi parhaat Korean (587) ja Singaporen (583) jälkeen. 

Luonnontieteissä Koivuhaan taso oli 8% Suomen tasoa parempi, joten vertailupistemäärä on 615! Tämäkin siis parempi kuin tilastoykkösen!

MATEMATIIKAN OSAAMINEN EUROOPPALAISTA HUIPPUA

Suomen neljäsluokkalaisten matematiikan osaamispisteet (545) ovat 50 maan joukossa kahdeksanneksi korkeimmat. OECD-maiden joukossa pistemäärä riitti viidenteen sijaan ja Euroopan maista kolmanteen sijaan Pohjois-Irlannin ja flaaminkielisen Belgian jälkeen. Parhainta matematiikankin osaaminen on joillain Aasian mailla, kuten Singapore (606), Korea (605) ja Hongkong (602).

Matematiikassa Koivuhaka oli tarkalleen Suomen tasoa.
matematiikan ja luonnontieteiden osalta erot tyttöjen ja poikien välillä ovat kummallakin luokka-asteella kansainvälisesti verraten pieniä.
Näin hienosta tuloksesta ei voi muuta olla kuin ylpeä. Kiitos lankeaa innokkaille oppilaillemme sekä työnsä osaavalle henkilökunnalle.

Vaikka suomalaisten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisesti verrattuna erinomaiset, ei kouluissamme ole onnistuttu yhtä hyvin oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvien oppimistulosten saavuttamisessa.

Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen opetukseen ovat vertailumaiden heikoimpia.  Matematiikasta pitää paljon vain kolmannes oppilaista ja matematiikan opetuksen on hyvin sitoutunut ainoastaan viidennes oppilaista. Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteiden osalta.

Myöskään oppimismotivaatiokyselyn tuloksia Koivuhaan koulun osalta minulla ei ole käytettävissäni.
 

 PIRLS-tutkimus (Progress in International Reading Literacy Study) ja TIMSS-tutkimus (Trends in International Mathematics and Science Study) ovat kansainvälisen koulusaavutuksia selvittävän  IEA-järjestön  (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement) organisoimia. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen on vastannut tutkimuksesta Suomessa. Tutkimusta rahoittaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta voi lukea Jyväskylän yliopiston sivuilta  http://ktl.jyu.fi/ktl/timss-pirls

Tärkeä tiedote kuljetuksista

Kaupunki on jälleen kilpailuttanut koulukuljetukset seuraavaksi vuodeksi. Olen saanut kuljetusassistentti Eivor Suomiselta seuraavan ilmoituksen:

Koulukuljetusautojen uusi sopimuskausi alkaa tammikuun alussa. Olen lisännyt ladattaviin tiedostoihin asiasta julkaistun tiedotteen siitä, mitkä autot vaihtuvat ja mitkä tulevat tilalle.  Sama tiedote tulee olemaan Nytt-liitteessä nyt torstaina 12.12.2012.  Kaupungin kotisivuille ollaan laittamassa samaa tietoa. Sieltä löytyvät myös uusien autojen puhelinnumerot.

Tässä linkki kaupungin kotisivuille koulukuljetus-tiedotteisiin.

Itsenäisyysjuhlapuhe 5.12.2012

Hyvät koivuhakalaiset,

Suomen itsenäisyys on ollut minun sukupolvelleni – 50-luvulla syntyneille – aina itsestään selvyys, mutta samalla asia, josta on oltu ylpeitä. Siniristilipusta laulettiin koulussa ja on minulla muistikuvia oman kouluaikani itsenäisyysjuhlistakin. Hyvin juhlava oli vuoden 1967 itsenäisyysjuhla; Suomi täytti silloin 50-vuotta. Minä olin silloin 12-vuotias, siis nykyisten kuudesluokkalaisten ikäinen. Myös kotona juhlistettiin tuota tasavuotta. Isä istutti pihamaallemme itsenäisyyden kuusen. Sen juurelle laitettiin kuparinen kilpi, jossa oli seuraava teksti: Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/20062007/kesa2007/laatta.jpg

Kävin viime kesänä vilkaisemassa tuota 45-vuotiasta kuusta, ja se oli venähtänyt huiman isoksi: parikymmentä metriä korkeaksi ja tyveltäänkin yli 30-senttiseksi. Isä sanoi, että se symboloi pihamaallamme itsenäistä Suomea kasvaessaan siinä vahvana ja tuuheana. http://personal.inet.fi/koti/vesa.petays/kuvat/aavi/kotikuusi03s.jpg
Kansalliset symbolit ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Ne ovat rituaaleja mutta myös osa arkeamme. Tärkein näistä on tietenkin Suomen lippu ja vaakunastahan puhuin viime vuoden itsenäisyysjuhlassa.

Onhan Suomella ja suomalaisuudella muitakin symboleita, joista muutamista ajattelin puhua tänään. Tuon itsenäisyyden kotikuusi on yksi ja seuraavan kerran niitä varmaankin istutellaan viiden vuoden kuluttua, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Mutta onhan niitä paljon muitakin:

• Sauna.
  Kuumennetuilla kivillä toimivia hikoilumajoja on käytetty jo 6000 vuotta sitten. Kielentutkijoiden mukaan sana ”löyly” on hyvin vanha, ainakin 7000 vuotta. Vielä runsas 100 vuotta sitten sauna oli yleisin suomalaisten pesuhuone. Ennen vanhaan saunassa palvattiin ruokaa, synnytettiin lapsia ja hoidettiin sairaita. Seoli ja on edelleen erittäin tärkeä meille suomalaisille. Suomessa on nykyisin 1,7 miljoonaa saunaa.
• Kansallislaulu.
  Johan Ludvig Runebergin runo ”Maamme” (”Vårt Land”) julkaistiin vuonna 1848 Vänrikki Stoolin kertomusten avausrunona.

Fredrik Pacius sävelsi runon tilaustyönä saman vuoden 1848 Floran päivän juhlaan. Paavo Cajanderin suomensi (1889) sen nykyiseen suomenkieliseen muotoon.

• Suomen kansalliseepos.
  Kalevala julkaistiin vuonna 1835 ja perustuu pääosin itäisimmän Suomen, Karjalan ja Vienan Karjalan alueen kansanrunouteen ja myytteihin.
  Runot kokosi lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Elias Lönnrot laajoilla matkoillaan. Hän yhdisteli Kalevalan useista juonista ja itsenäisistä tarinoista.
• 1967 kansalliskukka kielo
• 1982 kansallislintu joutsen
• 1985 kansalliseläin karhu
• 1988 kansallispuu koivu
• 1989 kansalliskivi graniitti
• 1994 kansalliskala ahven
• 1996 kansallishyönteinen leppäkerttu

Kuten alussa sanoin, kun on syntynyt vuonna 1955, itsenäisyys on ollut aina tavallaan selviö, mukava juhlapäivä keskellä viikkoa. Minulle tärkeä henkilökohtainen itsenäisen Suomen symboli oli Isoäidin nappipurkki. Se oli kulkenut ihmeellisen matkan sodan jaloista evakkoretken mukana kaukaa Karjalan kannakselta tänne Varsinais-Suomeen ja sisälsi monenlaisia nappeja eri aikakausilta. Se oli yksi meidän serkusten mieluisista leikkivälineistä, ja siellä olivat niin sotilastakista irrotetut napit, juhlapukujen hienot napit, työvaatteiden kuluneet napit kuin muut prenikatkin sulassa sovussa. Kammarin piironginlaatikosta kaivoimme silloin tällöin sen esiin ja keksimme nappien avulla mitä ihmeellisimpiä pelejä leikkejä.

Sinullakin on varmaan mielessä jokin oma itsenäisyyden symboli. Symbolit ovat vain muistoja ja mielikuvia, mutta niiden avulla voimme tänäänkin  iloita itsenäisestä Suomesta. Hyvää itsenäisyyspäivää ja onneksi olkoon meille kaikille!

Joulun ajan työskentelystä

Olen lähettänyt viime viikolla koteihin seuraavan tiedotteen, se on ladattavissa myös paperiversiona koulumme kotisivun 'ladattavat tiedostot' välilehdeltä:

Hyvät huoltajat,

Lukukausi on lähestymässä loppuaan ja oppilaitten odottama joululoma on lähellä.

Kuten olemme ilmoittaneet, itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantai 7.12.2012 on vapaapäivä. Korvaamme tuon päivän pitämällä joulujuhlan lauantaina.

Koulun joulujuhla pidetään lauantaina 15.12.2012 Koivuhaan koululla. Joulujuhlia on kaksi :  
1.,3. ja 5.-luokkalaiset saapuvat klo 8.45 (1. juhla). Oppilaat menevät omiin luokkiinsa ja klo 9.00 oppilaat alkavat luokittain siirtyä saliin. Koivuhaan koti ja koulu –yhdistys tarjoaa huoltajille glögin/mehun koulun ruokasalissa alkaen klo 8.30. Huoltajat voivat siirtyä saliin, kun oppilaat ovat omilla paikoillaan.

2.,4. ja 6. –luokkalaiset saapuvat klo 11.00 (2. juhla). Oppilaat menevät omiin luokkiinsa ja alkavat siirtyä saliin noin 11.15. KKKY tarjoaa huoltajille silloin glögin/mehun ruokalassa alkaen klo 10.45. Huoltajat voivat siirtyä saliin, kun oppilaat ovat omilla paikoillaan.

Kaikki saapuvat alaoven kautta, rauhoitetaan yläovi poistumista varten.

Koulumme tilanahtauden vuoksi toivomme, että juhlaan osallistuu enintään 2 aikuista/oppilas.

Ensimmäinen juhla alkaa klo 9.15 ja päättyy n. 10.15, toinen juhla alkaa klo 11.20 ja päättyy n 12.20.

Koulun piha toimii pysäköintialueena ja on kovin ahdas. Toivomme, että huoltajat pysäköivät autonsa mahdollisimman tilaa säästävästi riveihin. Parasta olisi, jos lähellä asuvat saapuisivat juhlaan kävellen. Urheilukentän reunalla ja Rehdin pysäköintialueella on tilaa jopa 30-40 autolle, käyttäkää myös niitä.

Kaupunki ei automaattisesti järjestä kuljetuksia juhliin, joten jos oppilaalla on tarvetta kuljetuksiin lauantaina, ilmoittakaa siitä alla olevassa lomakkeessa. Jos oppilas ei voi tunnustuksellisista syistä osallistua joulujuhlaan, pyydämme ilmoittamaan myös siitä alla olevassa lomakkeessa.

Lukukausi päättyy perjantaina 21.12.2012. Koulu alkaa silloin klo 9.00. Lähdemme silloin kulkueessa joulukirkkoon, joka alkaa klo 10.00. Joulukirkon jälkeen siirrymme takaisin kouluun, jossa ruokailemme ja järjestämme koulun sekä luokat odottamaan kevätlukukauden alkua. Päätämme koulun kaikilla klo 12.00. Koulukuljetukset tapahtuvat kuitenkin oppilaan oman lukujärjestyksen mukaan klo 12 tai 13. Jos lapsenne koulukuljetus on klo 13, ettekä voi noutaa lasta koulusta klo 12, järjestämme oppilaalle koulussa valvottua toimintaa koulukuljetuksen alkamiseen asti. Ilmoittakaa kuitenkin lomakkeessa, jos voitte itse noutaa lapsenne. Iltapäivätoiminta alkaa klo 12 ja toimii normaalisti.

Jos oppilas ei voi tunnustuksellisista syistä osallistua joulukirkkoon, heille järjestetään koulussa muuta toimintaa. Pyydämme ilmoittamaan tästä alla olevassa lomakkeessa.

Antoisaa joulun odotusta,

Harri Lehtinen, rehtori