Koulun uuden siiven harjannostajaiset ja itsenäisyysjuhla

Koulun uuden puolen rakentaminen on  edennyt siihen vaiheeseen, että torstaina 4.12. vietettiin perinteisiä harjannostajaisia Koivuhaan koululla. Aluksi koulun musiikkikerho esitti hienosti Suomen salossa-kappaleen Hanna Kostiaisen johdolla. Kutsuvieraat kokoontuivat kuuntelemaan esitystä liikuntasaliin.

Sen jälkeen siirryttiin pitämään  juhlapuheita ja ruokailemaan yhdessä. Markku Salonen, Tarja Rinne, Harri Lehtinen sekä  Seppo Pihl  käyttivät puheenvuoron ja pääurakoitsijan edustaja Seppo Kemppinen lausui muutaman sanan PSK-buildingin puolesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Holmberg tiivisti lopuksi hyvin ajatuksensa lauseeseen: Näinä aikoina joudutaan tekemään paljon vaikeita päätöksiä, tämä on ollut hyvä päätös, että Koivuuhaan koulu, oppilaat ja opettajat saavat lisää tilaa. 

Seuraavassa kokonaisuudessaan vs. opetuspäällikkö Harri Lehtisen puhe:

Harjakaispuhe 4.12.2014

Hienosti juhla alkoi – koulun kuoron ja orkesterin säestyksellä. Ja täytyy kiittää harjakaisväkeä - osasitte olla oikein kuuliaisia musiikkiesityksen aikana, kuin koulussa ikään. Kiitos oppilaille sekä heidän ohjaajilleen, Helille ja Hannalle, hienosta esityksestä.

Koivuhaan koulun lisärakennushanke on ollut vaikeuksista voittoon -projekti. Suomenkielisille kaupunkilaisille hanke on ollut merkittävä. Ensimmäiset suunnitelmat laajennuksesta tehtiin 2008 ja nyt olemme edenneet näin pitkälle. Koulu valmistuessaan merkitsee paljon ja monille. Tähän on sisältynyt vääntö jos toinenkin. Koulujen sisäilman laadusta on viime aikoina puhuttu paljon. Meidän kaikkien tavoitteena kuuluu olla, että koulussa on lapsillemme puhdas ja terveellinen sisäilma. Nyt ollaan lähempänä tätä tavoitetta; koululaiset ja opettajat ja muu henkilökunta voivat keväällä aloittaa työskentelyn puhtaassa ilmassa sekä asianmukaisissa tiloissa.

Urakka kuin urakka – haasteilta ei aina voi välttyä. Kouluhankkeen aikana on keskusteluja käyty, välillä kipakamminkin. Hanke on ollut haastava eri osapuolille. Vaikka alustavasta aikataulusta on jääty jälkeen, niin hyvin tämä on kuitenkin edennyt. Kiitos kaikille hankkeessa mukana oleville upeasta työpanoksesta. Urakka jatkuu keväälle ja maaliskuussa on valmista.

Syytä on kuitenkin muistaa että käynnissä oleva hanke on vain osa kokonaisuutta, joka odottaa toteutumistaan; Vuonna 1954 valmistuneen koulunosan kellaritilat on pikaisesti korjattava. Onneksi olemme saaneet valtiolta hankkeeseen 50 000e avustuksen joka yhdessä ensi vuoden budjettiesityksessä olevan määrärahan kanssa mahdollistaa kellaritilojen saneerauksen.

Taistelu puhtaan sisäilman puolesta jatkuu, vanhan koulun ilmastointi kaipaa kipeästi kunnostamista. Vuosina 2016 – 2019 odottavat vuoroaan vanhojen luokkatilojen saneeraus sekä nykyisen korjausta kaipaavan ilmastoinnin uudistaminen. Sitten vielä jakson lopulla odottaa toteutumistaan uuden liikuntasalin rakentaminen. Ajat ovat kuitenkin taloudellisesti vaikeat ja näin moniosaisen mittavan projektin loppuun vieminen vaatii sekä koulun henkilöstöltä, kaupungin virkamiehiltä, huoltajilta että kaupungin luottamuselimiltä yhteistä määrätietoista tahtoa ja suunnittelua.

Koulu on asuinalueen sydän. Haluamme, että tämä pitää yhä paikkansa. Kaupunkimme vetovoimaisuus riippuu paljon myös siitä, miten kouluolot on järjestetty. Laadukas opetus tarvitsee myös laadukkaat tilat. 

Kiitos koulun valmistumisen eteen työskenteleville työmiehille ja -naisille, suunnittelijoille, rakennuttajalle sekä kaikille hankkeessa mukana oleville. Kiitoksen myös oppilaille ja huoltajille, jotka ovat seuranneet koulun rakentamista herkeämättä.

Anssi Salonen muisteli puheessaan aikaisempia koulun rakennusvaiheita.

Perjantaina koulun väki jatkoi juhlatunnelmissa kokoontuen viettämään yhdessä itsenäisyyspäiväjuhlaa saliin. Muutama koulumuorikin ehti paikalle nauttimaan juhlan tunnelmasta.

 

Elias, Aaro ja Iman toivat Suomen lipun saliin.

Koulun musakerho jatkoi juhlaa esityksellään Heli Hytösen johdolla.

Tämän vuoden itsenäisyyspuheessa Merja-rehtori pohti itsenäisyyttä monelta eri kantilta:

Arvoisat  juhlavieraat!

Huomenna Suomi täyttää 97 vuotta. Se on korkea ikä, siinä on paljon vuosia!  Näihin vuosiin on mahtunut monenlaista elettyä elämää. Me olemme kaikki saaneet syntyä ja kasvaa itsenäisessä Suomessa itsenäisinä ihmisinä.

Mitä sitten tarkoittaa  itsenäisyys?

   Itsenäisyys sanana tarkoittaa huolen pitämistä omista asioista ja tekemisistä. Se ei kuitenkaan onnistu, jos suhteet muiden kanssa eivät ole kunnossa. Kavereiden kanssa pelatessa ja leikkiessä, joku ei välitä ollenkaan yhteisistä säännöistä ja sopimuksista, vaan touhuaa omiaan. Se aiheuttaa helposti ristiriitoja kahden kaveruksen välille, koululuokan tai vaikkapa  isommassa mittakaavassa kahden valtion.

 Itsenäisyys vaatii siis yhteistyötä ja sovittelemista, toisten huomioonottamista ja kohteliaita tapoja, ystävällisyyttä, auttavaisuutta, jopa toisista huolehtimista!

 Itsenäinen ihminen ei koskaan alista toista, koska hänen ei tarvitse pakonomaisesti osoittaa omaa vahvuuttaan toista huonosti kohtelemalla.

 Itsenäinen ihminen tietää mistä hän on kotoisin olematta silti menneisyytensä tai taustansa vanki. Jokainen itsenäinen ihminen kuuluu johonkin yhteisöön tai maisemaan, mutta voi turvallisesti tutustua uusiin alueisiin, vieraisiin ihmisiin ja uusiin ajatuksiin.

Hän kantaa vastuunsa nykyhetkestä, onnistumisistaan ja epäonnistumistaan. Pitää huolen, että hänestä jäävä jälki seuraaville sukupolville on hyvä.

  

Jos ei mietitä itsenäisyyttä pelkästään sanana, niin itsenäisyysmietteet vievät meidät usein ajatuksissa näkyviin symboleihin, jotka kuvastavat Suomen itsenäisyyttä.

 Meillä kaikilla itsenäisillä valtioilla on oma lippu, joka juhlan tullen aina nostetaan salkoon ja se tuo mukanaan ylevyyttä ja juhlamieltä. Oman maan lipulla on jokaiselle tunnesisältöinen merkitys. Kun joku voittaa esim. olympiakultaa, tulevat palkintokorokkeelta nähtäväksi ja kuultavaksi juuri hänen kotimaansa lippu ja kansallishymni.

  Oli hieno kokemus, nostaa lasten oikeuksien päivänä lippu salkoon  meidän koulun pihassa ja yhtä juhlavaa oli nyt, kun Elias, Iman ja Aaro toivat Suomen lipun juhlan aluksi tänne saliin.

  Meidän suomalaisten tunnusvärit ovat sininen ja valkoinen ja tuntuu, ettei voisi olla mitään muita värejä. Ne ovat meidän lippumme värit, juuri oikeat.  

 Muitakin itsenäisyyden symboleja tiedät varmasti olevan: vaakunat, raha, puvut, kansallislaulut, passi ja erilaiset taideteokset.

 Itsenäisyys pitää sisällään monta asiaa:

  Meillä on kaunis ja turvallinen maa asua, josta voimme olla ylpeitä.  Nyt, kun tammikuussa kouluumme tulee uusia oppilaita Syyriasta, voisit hetken hiljaa pohtia, mitä juuri sinä voisit heille kertoa meidän Suomestamme. Mikä on sinulle tärkeää, mitä tulee ensimmäisenä mieleen?

 Itsenäinen Suomi on hieno asia. Voimme olla ylpeitä tästä hetkestä juuri nyt. Itsenäisyyspäivä on jokaisen suomalaisen ihmisen päivä, sinun ja minun. Onneksi olkoon 97 vuotias Suomi!

4a-luokka oli koonnut opettajansa Maarit Huhtin kanssa kattavan esityksen Suomen symboleista. Saimme kuulla kuinka ahvenesta tuli Suomen kanssalliskala tai kuka on kansalliskirjailijamme. 4a-luokkalaiset kertoivat elävästi kanteleesta kansallissoittimena sekä Kalevalasta kansalliseepoksena. Hauskaa oli myös tietää, mikä on Suomen kansallishyönteinen. 

Itsenäisyysjuhlamme päättyi yhteiseen Mamme-lauluun, joka raikui juhlavasti koko koulun noustessa sitä laulamaan.