Koivuhaan koulun joulutervehdys 2011

Koivuhaan koulu toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2012.

Koivuhaan joulujuhla 2011

Tiistaina 20.12. oli Koivuhaan koulun perinteinen joulujuhla. Juhla pidettiin tällä kertaa iltajuhlana kaksi kertaa peräkkäin, jotta kaikki huoltajat pääsivät katsomaan esitystä. Salin pienuudesta ja ilmanvaihdon vajaavaisuudesta huolimatta tunnelma oli hieno (ja lämmin). Kiitos kaikille esiintyjille, ohjaajille ja läsnäolijoille upeasta juhlasta. Tästä linkistä löytyy lisää kuvia juhlasta.

Kulttuuripalkinto Joka koulu soi -työryhmälle

Kaupungin itsenäisyysjuhlassa luovutettiin eilen Länsi-Turunmaan kaupungin kulttuuripalkinto ”Joka koulu soi”-tapahtumaa kehittäneille opettajille; Hanna Kostiaiselle, Heli Hytöselle, Minna Kuvajalle, Kirsimari Pohjanheimolle,Liisa Perttulalle ja Irma Gerdekselle
Joka koulu soi on järjestetty jo kuusi kertaa. Ensimmäisinä vuosina se oli aivan nimensä mukainen tapahtuma: Jokaisessa koulussa soi, siis konsertit järjestettiin kouluissa Kahtena viime vuotena Puntin
uusi kulttuurisali on ollut esiintymisestradina. Seuraavan kerran konsertti järjestetään toukokuussa kulttuurisalissa. Lapsia toimintaan on osallistunut toista sataa. Hieno kiitos järjestäville opettajille! Lämpimät onnittelut niin opettajille kuin oppilaille.

Itsenäisyysjuhlapuhe

Itsenäisyyspuhe 5.12.2011

Itsenäisyysmietteet vievät ajatuksen helposti sankareihin, muinaisiin ja nykyisiin. Itsenäisen Suomen perustajiin, heihin joille itsenäisyys oli aluksi  pelkkä unelma. Unelma, jonka he muuttivat todeksi. Tai nuoriin sotilaisiin, jotka taistelivat meille oikeuden olla itsenäinen maa kansakuntien joukossa. Nykyajan sankareita ovat itsenäisen Suomen kasvattamat urheilijat, taiteilijat ja taitavat ammattinsa osaajat, jotka tekevät maatamme tunnetuksi kaikkialla maailmassa. He symboloivat meille, että kuulumme heidän joukkoonsa ja haluamme samaistua heihin. Samaistuminen on itse asiassa aika helppoa, suomalainen koululaitos on itsessään aikamoinen sankaritarina. Suomalainen koululaitos herättää kiinnostusta ympäri maailman. Suomalaiset koululaiset kuuluvat tutkimusten mukaan maailman parhaimpiin lukijoihin ja laskijoihin. Olette siis kaikki sankareita!

Sankareita juhlitaan valtion symboleilla. Valtiollisen itsenäisyyden symbolina on kaikilla mailla oma lippu, joka juhlan tullen aina nostetaan salkoon ja aina se tuo mukanaan ylevyyttä ja juhlamieltä. Oman maan lipulla on todellakin tunnesisältöinen merkitys jokaiselle. Meidän suomalaisten tunnusvärit ovat sininen ja valkoinen ja tuntuu, ettei ole olemassakaan muita sopivia värejä Suomen lipun väreiksi. Ne ovat juuri oikeat.

Valtiolla on muitakin itsenäisyyttä symboloivia asioita, kuten esimerkiksi vaakuna. Jokainenhan sen tuntee.  Suomen vaakunassahan on punaisella taustalla leijona, joka pitelee käsissään suoraa miekkaa ja polkee jaloillaan käyrää sapelia. Leijonan ympärillä kentässä on 9 ruusuketta. Suora miekka kädessä symboloi halua puolustaa maata tunkeutujia vastaan. Jaloissa oleva sapelis on selitetty, että se viittasi mongoleihin, jotka vielä 1500-luvulla pitivät hallussaan laajoja alueita ja joita kaikkialla Euroopassa tuohon aikaan pidettiin uhkana.

Vaakunan yhdeksän hopeista heraldista ruusua eivät kuvaa mitään, vaan ovat vain täytteenä. Ruusujen lukumäärä on vaihdellut vuosien saatossa.

Suomen vaakunan historia on yleisesti tunnettu. Ensimmäistä kertaa se esiintyi alankomaalaisen kuvanveistäjä Willem Boyn muotoilemana Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä 1500-luvun lopulla, ja siihen liittyvä teksti varmistaa vielä tänä päivänäkin, että vaakuna tarkoitti nimenomaan Suomea, ei mitään ”Ruotsin hallitsijasukua” tai ”isäntämaata”. Kustaan hallitsemaan kuningaskuntaan kuului useita maakuntia ja valtakunnan osia, Suomi yhtenä niistä, ja olihan Kustaan pojalla Juhanallakin tittelinään ”Suomen herttua”.

Mutta miksi vaakunaeläin on leijona? On aika vaikea kuvitella leijonaa tallustamassa suomalaisessa maisemassa. Paremmin sinne sopisi ilves, karhu, susi, ahma tai jokin muu kotimainen eläin. Miksi leijona? Tuskinpa kuvanveistäjällä oli siihen erityistä syytä. Leijona oli ja on yhä yksi Euroopan yleisimmistä symbolieläimistä, ja sen ovat saaneet vaakunaansa monet muutkin perin leijonattomat Euroopan maat, kuten Hollanti, Belgia, Luxemburg, Norja, Tanska, Viro ja Tšekki. Se symboloi rohkeutta, uljuutta, jalomielisyyttä ja voimaa, kaikki ominaisuuksia, joita moni kansa kuvittelee itsessään olevan, ainakin enemmän kuin muissa. Sehän sopi Suomelle hyvin,

Alkujaan Suomen vaakunassa oli kilven yläpuolella suuriruhtinaskunnan kruunu, mutta se poistettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1920. Uudessa tasavallassa alettiin haikailla suomalaisemman eläimen ottamista vaakunaeläimeksi. Karhun huomattavin puolestapuhuja oli pääkonsuli Rudolf Ray. Hän suunnitteli Suomelle aivan uuden vaakunan, jossa oli iestä katkova musta karhu Suomen vapautumista symboloimassa. Tämä karhuvaakuna on kuvattuna Rayn Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931 lahjoittamaan Itsenäisyyden kuusen

Vuonna 1934 asetettiin komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle täydellistä vaakunaa. Komiteaehdotti Suomelle valtakunnanvaakunaa, jossa varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kaltainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heraldista karhua, arvokruununa suurruhtinaan kruunu sekä jalustana havuja. Tunnuslauseena ehdotuksessa oli ”vapaa, vankka, vakaa”. Vaakunaa ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.

Ajateltiin, että leijona oli paitsi Suomessa vieras eläin myös muisto vieraasta vallasta. Se haluttiin korvata karhulla. Jos Suomella ei ennestään olisi ollut vaakunaa, tämä olisi varmaan ollut varteenotettava ehdotus, olihan karhu mukana jo Kustaa Vaasan pojan, Suomen herttua Juhanan herttuanvaakunassa vuodelta 1557.

Ehdotusta ei kuitenkaan vahvistettu ennen sotia, eikä siihen myöhemmin enää palattu Sen jälkeen leijona on pysynyt Suomen tunnuksena, kahdella jalalla seisovana ja turkkilaista käyrää miekkaa polkevana. Ei sen ole tarkoituskaan ollut kuvastaa Suomen luontoa, eivätkä esimerkiksi Tansania ja Kenia ole koristaneet vaakunoitaan leijonin, vaikka se olisi hyvinkin luonteva ja paikallisiin oloihin sopiva vaakunahahmo.

Lippu ja vaakuna ovat kuitenkin tunnuksia. Itsenäisyyttä ei synny eikä se säily ilman itsenäisiä ja vapaita ihmisiä - meitä suomalaisia.

Itsenäinen ihminen ei alista toista, koska hänen ei tarvitse pakonomaisesti osoittaa omaa vahvuuttaan toisia polkemalla, kuten leijona vaakunassa. Hän tietää, mistä hän on kotoisin olematta silti menneisyytensä ja taustansa vanki. Hän kuuluu johonkin yhteisöön ja maisemaan, mutta voi kuitenkin tehdä sieltä retkiä tuntemattomille alueille, vieraiden ihmisten luo ja uusiin ajatuksiin. Hän kantaa vastuunsa sekä onnistumisistaan että epäonnistumisistaan ja siivoaa omat jälkensä tietäen, että hänen perässään tulee uusia ihmisiä, joilla on oikeus iloita elämästä ja etsiä oma tiensä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Lähteet: Wikipedia, Elonkeha/Elias Hämäläinen,www.nalle.fi, Hilkka Jurvajoki

Joulukauden työskentelystä

Hyvät huoltajat,

Lukukausi on lähestymässä loppuaan ja oppilaitten odottama joululoma on lähellä.

Maanantai 19.12.2011 ja keskiviikko 21.12.2011 ovat pituudeltaan normaaleja koulupäiviä.

Koulun joulujuhla pidetään tiistaina 20.12.2011 Koivuhaan koululla. Joulujuhlia on tänä vuonna kaksi :   1.,3. ja 5.-luokkalaiset oppilaat saapuvat kouluun klo 17.15. Koivuhaan koti ja koulu –yhdistys tarjoaa huoltajille glögin/mehun koulun ruokasalissa. (Juhlassa esiintyvät oppilaat saapuvat klo 17.00).

2.,4. ja 6. –luokkalaiset saapuvat klo 18.45. KKKY tarjoaa huoltajille silloin glögin/mehun ruokalassa.
Kaikki saapuvat alaoven kautta, rauhoitetaan yläovi poistumista varten.

Koulumme tilanahtauden vuoksi toivomme, että juhlaan osallistuu enintään 2 aikuista/oppilas.

Ensimmäinen juhla alkaa klo 18.00 ja päättyy n. 19.00, toinen juhla alkaa klo 19.30 ja päättyy n 20.30.

Tiistaina päivällä ei ole koulua, kouluun saavutaan vasta juhliin. Kaupunki ei automaattisesti järjestä kuljetuksia illalla juhliin, joten jos oppilaalla on tarvetta kuljetuksiin tiistai-iltana, ilmoittakaa siitä allaolevassa lomakkeessa. Jos oppilas ei voi tunnustuksellisista syistä osallistua joulujuhlaan, pyydämme ilmoittamaan myös siitä alla olevassa lomakkeessa.

Lukukausi päättyy torstaina 22.12.2011 Koulu alkaa silloin klo 9.00. Ruokailemme koulussa ja lähdemme kulkueessa joulukirkkoon, joka alkaa klo 11.30. Joulukirkon jälkeen siirrymme takaisin kouluun, jossa 4.-6. –luokkalaiset saavat joulutodistuksen (1.-3. –luokilla on pidetty arviointikeskustelu). Koulu päättyy kaikilla klo 13.00. Jos oppilas ei voi tunnustuksellisista syistä osallistua joulukirkkoon, heille järjestetään koulussa muuta toimintaa. Pyydämme ilmoittamaan tästä alla olevassa lomakkeessa.

Lopuksi vielä muistutan kaikkia huoltajia aina tärkeästä liikenneturvallisuusasiasta: Lämmin syksy on tehnyt sen, että lunta ei ole vielä maahan satanut. Kelit ovat kovin mustat ja pimeät. Meillä koulun aikuisilla on suuri huoli lasten turvallisuudesta näissä pimeissä alkutalven aamuissa ja iltapäivissä. Nyt jos koskaan on äärettömän tärkeää kotona tarkastaa, että koululaisten vaatteissa on hyvät heijastimet sekä polkupyöräilijöillä pyörissä valot ja päässä kypärä. Lapsille on syytä sekä täällä koulussa, että kotona taas kerran painottaa liikenteessä näkymisen tärkeyttä. Aamuisin kouluun tullessa näkee luvattoman monta pimeää ja kypärätöntä pyöräilijää sekä jalankulkijoita ilman heijastinta. Toivomme myös, että koulun ympäristössä ajonopeudet pidetään hyvin alhaisina. Olemme kaikki esimerkkejä toisillemme.

Antoisaa joulun odotusta

Harri Lehtinen, rehtori

Kaikki huoltajat täyttävät ja palauttavat kouluun  9.12.2011. mennessä

Olen lukenut tiedotteen.

Voin huolehtia lapseni ______________________________ lk____ koulukuljetuksista (koskee kuljetukseen oikeutettuja):

·                Tiistaina 20.12.2011 klo 17.00/18.45                        voin tuoda        □                         en voi tuoda    □

·                Tiistaina 20.12.2011 klo 19.00/20.30                        voin hakea       □                         en voi hakea    □

□ Lapseni ei uskonvakaumuksellisista syistä voi osallistua tiistain 20.12.2011 juhlaan.

□ Lapseni ei uskonvakaumuksellisista syistä voi osallistua torstain 22.12.2011 joulukirkkoon.

_____________________________________

Huoltajan allekirjoitus