Arvoisat kunniavieraat, hyvät koivuhakalaiset,
Sunnuntaina vietämme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää, itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys on juhlimisen arvoinen asia, sitä kannattaa iloisesti viettää.
Viides- ja kuudesluokkalaiset varmaankin muistavat, että olen itsenäisyyspäiväjuhlissa usein puhunut itsenäisyytemme symboleista; lipusta, vaakunoista, kansallislaulusta jne. Eräs hyvin yleinen itsenäisyyspäivän symboli on kuitenkin jäänyt käsittelemättä, nimittäin kahden kynttilän polttaminen ikkunalla. Kuinka monen kotona on tällainen tapa: ikkunalle laitetaan kaksi kynttilää, jotka sitten sytytetään palamaan kello kuusi illalla? Nykyään kynttilät saattavat olla myös sähköisiä, mutta moni on sitä mieltä, että aidot kynttilät ovat itsenäisyyspäivänä ainoa oikea valinta. Makuasia - tärkeintä on ajatus vapaalle Suomelle.
Mutta miksi siis kynttilät sytytetään ikkunalaudalle, mistä moinen perinne?
Suomen kaupungeissa oli jo 1700-luvulla, kun Suomi oli vielä osa Ruotsin valtakuntaa, tapana polttaa kynttilöitä juhla-aikoina. Kaupungin kadut olivat 300 vuotta sitten hyvin kapeita, eikä sähköä eikä katuvaloja ollut. Voitte kuvitella miten näin syksyilloin oli hyvinkin pimeää. Laittamalla kynttilät ikkunalle saatiin samalla kertaa sekä kaduille että koteihin valoa ja juhlan tuntua. Näin siis juhlistettiin ”sekä kotia että katua” tai laajemmin kotia ja isänmaata.
Ruotsin vallan aikana kynttilän sytyttämiselle sopivia juhlapäiviä olivat erityisesti kuningashuoneen merkkipäivät. Kynttilän sytyttäminen oli siis eräänlaista tavallisen kansan ‘juhlaliputusta’.
Kun Suomesta sitten Venäjän vallan alainen suuriruhtinaskunta, tapa kunnioittaa hallitsijaa kynttilöin jatkui. Keisarilliset merkkipäivät aina 1800-luvun jälkipuoliskolle asti olivat juhlapäiviä, jolloin oli soveliasta ja sovittua sytyttää soihtuja ja kynttilöitä.
Aleksanteri I vuonna 1819 vieraillessaan Oulussa näki kaupungin ”täydessä juhlavalaistuksessa”. Valtiollisina, keisarillisina ja muinakin juhlapäivinä samoin kuin joulun aikaan poltettiin kynttilöitä. Aivan kuten matkalla joulukirkkoon Juhani ja Liisikin näkivät: ”Mäen rinteen alla talo törröttää, joka ikkunalla kaksi kynttilää.”
1800-luvun jälkipuoliskolla alkoi voimistua suomalaisten kansallinen itsetunto, Suomalaiset Suomea alettiin yhä enemmän ajatella omana kansakuntanaan. Suomalaisen itsenäisyysajattelijan A.I.Arwidsonin sanoin ‘Emme ole ruotsalaisia, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia!’
Kynttilöiden polttamisen symbolinen merkitys alkoi pikkuhiljaa muuttua: keisarillisen perheen lisäksi – tai jopa heidät syrjäyttäen – kynttilöitä sytytettiin kansallisten merkkimiesten J. V. Snellmanin, Elias Lönnrothin ja aivan erityisesti J. L. Runebergin kunniaksi.
Mutta miksi juuri kaksi kynttilää?
Tavalle on olemassa kaksi selitystä.
Ensimmäinen selitys on hyvin yksinkertainen: perinteisen ikkunaruudun malli oli sellainen, että oli hyvin luontevaa laittaa kynttilät molemmin puolin pystypienaa.
Toinen selitys on vähän mutkikkaampi: Sata vuotta sitten alkoi ajatus Tsaarin Venäjästä irtautumisesta kypsyä ja Suomesta värvättiin syksyllä 1915 miehiä sotilaskoulutukseen Saksaan. Matka sinne kulki Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin. Lähtevien nuorten miesten oli päästävä lähtemään salassa, maasta poistuminen oli tehtävä venäläisten viranomaisten tietämättä.
Venäläiset santarmit eli sotilaat etsivät paikkoja, joissa matkalaiset yöpyivät ja yrittivät estää matkan teon.
Selityksen mukaan asukkaat laittoivat mökin ikkunalle yhden kynttilän tai ei ollenkaan valoa, jos talossa oli venäläisiä sotilaita tai sinne ei muuten kannattanut mennä. Jos taas ikkunasta loisti kaksi kynttilää, edessä oli turvallinen talo yöpyä. Kaksi kynttilää merkitsi turvaa, paikkaa, jossa levähtää ja saada syödäkseen. Tämä selitys tuntuu jännittävältä, suorastaan agenttitarinalta, mutta todennäköisempi on kuitenkin tuo ensimmäinen selitys.
98 vuotta sitten Suomi itsenäistyi ja joulukuun kuudennesta tuli itsenäisyyspäivämme. Itsenäisyyden 10-vuotisjuhlan lähestyessä Itsenäisyyden liitto kannusti suomalaisia juhlavalaistukseen. Kaleva-nimisessä sanomalehdessä asiasta tiedotettiin 3.12.1927 seuraavasti: ”- – [on] meitä pyydetty kaupunkilaisten tietoon saattamaan seuraavaa: Jotta valaistus saisi erikoisen juhlaleiman, on valaistuksessa käytettävä mahdollisuuksien mukaan kynttilöitä, jotka asetetaan ikkunalaudalle. Juhlavalaistus sytytetään klo 6 illalla ja lopetetaan ½11 illalla.”
Kynttilät ikkunalla, kynttilät kodille ja kadulle, ovat siellä valaisemassa, juhlistamassa. Isänmaan kunniaksi, merkiksi turvasta, mennetten aikojen muistoksi. Sunnuntainakin itsenäisyyspäivän iltana sytytetään varmasti satojatuhansia kynttiläpareja ikkunoille.
Hienoa, jos sinäkin sytytät itsenäisyytemme kunniaksi kynttilät. Muista kuitenkin tehdä se turvallisesti aikuisen läsnäollessa. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää meille kaikille.